Tänä tiistaina Baltian maat – Viro, Latvia ja Liettua – muistavat Priboi-operaation 76. vuosipäivää, joka oli yksi Neuvostoliiton traumaattisimmista massadeportaatioista toisen maailmansodan jälkeen.
25.–28. maaliskuuta 1949 lähes 100 000 ihmistä vietiin väkisin kodeistaan ja karkotettiin Siperian syrjäseuduille. Neuvostohallinto järjesti operaation tukahduttaakseen kansallismielisen vastarinnan ja vahvistaakseen kontrolliaan juuri miehitetyillä alueilla sodan jälkeen.
Virallisissa muistotilaisuuksissa kaikissa kolmessa maassa pidetään seremonioita, puheita ja hiljaisia hetkiä uhrien muistoksi. Paikalliset viranomaiset korostavat historiallisten muistojen säilyttämisen tärkeyttä demokratian ja kansallisen suvereniteetin puolustamisessa.
“Tämä on kivulias muistutus siitä, mitä voi tapahtua, kun vapaus tukahdutetaan totalitaarisissa hallinnoissa. Uhrien muistaminen on myös tulevaisuutemme suojelemista”, totesi liettualaisen hallituksen edustaja.
Mikä oli Priboi-operaatio?
Priboi-operaatio oli Neuvostoliiton järjestämä massadeportaatio, joka toteutettiin 25.–28. maaliskuuta 1949 Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Venäjänkielinen nimi “Priboi” tarkoittaa kirjaimellisesti “mainingin kohinaa” tai “meren aaltoa” – kuvaa voimaa ja pysäyttämättömyyttä.
Operaation päätavoite oli eliminoida todellinen tai mahdollinen vastarinta Neuvostoliiton hallintoa kohtaan. Monet karkotetuista leimattiin “kulakeiksi” (varakkaiksi talonpojiksi), “nationalisteiksi”, “neuvostovastaisiksi elementeiksi” tai metsäsissien (ns. “metsäveljien”) sukulaisiksi.
Kampanja oli osa laajempaa maatalouden pakkokollektivisointia ja alueen venäläistämistä, ja sen tarkoituksena oli pelotella ja hallita paikallista väestöä.
Vainojen laajuus
Arviolta 94 000 ihmistä karkotettiin:
- Viro: noin 20 000
- Latvia: noin 43 000
- Liettua: yli 31 000
Arvioiden mukaan yli 70 % karkotetuista oli naisia ja lapsia.
Perheet haettiin kodeistaan usein yöllä vain muutaman minuutin varoituksella ja kuljetettiin karjavaunuissa epäinhimillisissä oloissa kohteisiin kuten Siperia, Kazakstan ja muut syrjäiset Neuvostoliiton alueet.
Karkotettujen kohtalo
Monet kuolivat matkalla tai ensimmäisten kuukausien aikana äärimmäisen kylmyyden, nälän, pakkotyön ja puutteellisten saniteettiolojen vuoksi. Elossa selvinneet viettivät vuosia pakkosiirtoloissa Neuvostoliiton jatkuvan valvonnan alla. Vain harvat saivat palata kotiin ennen Stalinin kuolemaa vuonna 1953 – ja silloinkin tiukoin rajoituksin.
Priboi-operaatio on yhä yksi Neuvostoliiton miehityksen synkimmistä luvuista Baltian historiassa. Tänä päivänä sitä muistellaan virallisissa tilaisuuksissa, eloonjääneiden todistuksilla, opetustapahtumilla sekä säilyttämällä historiallisia arkistoja ja dokumentteja – joista monet tulivat julki vasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.
Massadeportaatiot, kuten Priboi, muistetaan Baltiassa rikoksina ihmisyyttä vastaan ja ne tunnustetaan kansainvälisesti osaksi Neuvostoliiton sortopolitiikkaa.
Lähde ja kuvat: Viron ulkoministeriön virallinen tili X @MFAestonia. Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla ja toimituksen tarkistama.
