Maailmanlaajuista huolta herättäen Kiinan kansantasavalta toteuttaa suurimman sotilaallisen vahvistuksen sitten natsi-Saksan 1930-luvulla.
Raportin, jonka julkaisi kansallisen turvallisuuden asiantuntija Chuck DeVore, mukaan Kiinan asevoimat vahvistuvat nopeassa tahdissa ja sen kasvava uhka globaaleille suhteille on ilmeinen.
Ennätyksellinen sotilaallinen laajentuminen
DeVoren, joka toimii Texas Public Policy Foundationin kansallisten aloitteiden johtajana, mukaan Kiina investoi valtavasti sotilaallisiin kykyihinsä. Hän korostaa, että Kiinan ydinasearsenaali kasvaa nopeasti ja sen odotetaan ylittävän 1 000 ydinkärkeä vuoteen 2030 mennessä, mahdollisesti jopa enemmän.
Vaikka Kiinan laivaston tonnimäärä on pienempi, se on jo ohittanut Yhdysvaltain laivaston alusten määrässä, mikä heijastaa Aasian maan vaikuttavaa laivanrakennuskapasiteettia, joka on noin 250 kertaa suurempi kuin Yhdysvaltojen.
Lisäksi Kiinan kansan vapautusarmeija (PLA) on merkittävästi laajentanut ohjusarsenaaliaan. Uusia aseita ovat:
- 50 uutta mannertenvälistä ballistista ohjusta (ICBM), mikä nostaa kokonaismäärän noin 400:aan.
- 300 keskipitkän kantaman ballistista ohjusta.
- 100 pitkän kantaman risteilyohjusta.
Yhdysvaltain puolustusministeriö (DOD) vahvistaa myös, että Kiinalla on tällä hetkellä yli 600 operatiivista ydinkärkeä, ja sen tavoitteena on ylittää 1 000 raja vuosikymmenen loppuun mennessä.
Sotilaalliset tavoitteet ja globaali kilpailu
DeVore vertaa Kiinan nykyistä sotilaallista laajentumista Saksan uudelleenaseistautumisohjelmaan 1930-luvulla Adolf Hitlerin hallinnon aikana. Hän varoittaa, että ydin- ja tavanomaisten aseiden lisäksi Kiina panostaa voimakkaasti psykologisen sodankäynnin operaatioihin, laajentaen globaalia vaikutusvaltaansa.
Nopea sotilaallinen rakentaminen tapahtuu samalla, kun Yhdysvallat, DeVoren mukaan, on käyttänyt yli 5,4 biljoonaa dollaria sotaan ja “kansakunnan rakentamisaloitteisiin” viime vuosikymmeninä, jättäen Kiinalle tilaa vahvistaa strategisia tavoitteitaan.
Geopoliittinen kilpailu Yhdysvaltojen kanssa
Vaikka Bidenin hallintoa on kritisoitu sen sovittelevammasta asenteesta Kiinaan, valittu presidentti Donald Trump on luvannut tiukempia toimenpiteitä sekä kaupan että sotilaallisen hillinnän suhteen. Tarkkailijat spekuloivat, että Kiinan sotilaallinen vahvistuminen voi olla ennakoiva liike Trumpin hallintoa vastaan, joka odotettavasti ottaa käyttöön tiukempia politiikkoja.
Globaalit vaikutukset
Kiinan sotilaallinen kasvu herättää huolta paitsi Yhdysvalloissa myös maailmanlaajuisesti, erityisesti Indo-Tyynenmeren alueella, jossa naapurimaat pelkäävät alueellisen vakauden puolesta. Tämä kärjistyminen asettaa valokeilaan yhä herkempää voimatasapainoa, joka voi ennakoida uudenlaista kylmää sotaa.
Lähteet
- The Federalist
- Texas Public Policy Foundation
- Yhdysvaltain puolustusministeriö (DOD)
Tämä sisältö on tuotettu tarkistettujen tietojen pohjalta ja toimituksemme on sen tarkistanut.
